Mikä on purkumaksu (lumper fee)? Kuka maksaa, paljonko se maksaa ja mitä Yhdysvaltain laki sanoo

Kuka on purkaja (lumper)?

Purkaja on työntekijä, yleensä ulkopuolisen purkuyrityksen palveluksessa, joka purkaa rahdin rekasta vastaanottajan lastauslaiturilla. Yhdysvaltain kahdeksannen piirin muutoksenhakutuomioistuin määritteli sen vuoden 2011 purkajia koskeneessa tapauksessa näin: "lumping" tarkoittaa tavaran lastaamista rekkaan ja, useammin, purkamista siitä toimituksen yhteydessä.^[2]

Kokemuksemme mukaan purkajia käytetään eniten päivittäistavara- ja ruokapalvelualan jakelukeskuksissa, joihin kuormat saapuvat irtolastattuina tai sekakuormina. Ne on purettava, lajiteltava ja pinottava uudelleen vastaanottajan omille lavoille ennen kuin ne menevät hyllyihin. "Purkaja varastossa" on sama henkilö: varasto ei palkkaa purkajia itse, vaan tekee sopimuksen purkuyrityksen kanssa.

Mikä on purkumaksu?

Purkumaksu on se, mitä purkuyritys veloittaa tästä työstä. Se laskutetaan kuormaa, ostotilausta, lavaa tai laatikkoa kohden riippuen vastaanottajan sopimuksesta purkuyrityksen kanssa, ja se peritään yleensä laiturilla ennen kuin kuljettaja saa paperit allekirjoitettuina.

Jotkin vastaanottajat veloittavat ostotilausta eikä rekkaa kohden, joten rekka, jossa on useita tilauksia samaan varastoon, voi joutua maksamaan useita maksuja.

Paljonko purkumaksu on?

Purkumaksut vaihtelevat vastaanottajittain, mutta useimmiten ne ovat noin sadan ja muutaman sadan dollarin välillä kuormaa kohden. Mikään viranomainen tai alan järjestö ei julkaise tutkimusta purkumaksujen tasosta, joten pidä mitä tahansa verkosta löytämääsi lukua esimerkkinä, ei vertailukohtana.

Hintaan vaikuttaa käsittelyn määrä, ei matka tai rahdin arvo:

Jos olet lähettäjä, pyydä jokaiselta asiakkaalta, jolle toimitat, sen hinnasto. Purkajia käyttävillä vastaanottajilla on yleensä sellainen, ja se on parempi tietää ennen rahtihinnan tarjoamista kuin löytää myöhemmin kuljetusliikkeen laskulta lisäveloituksena.

Kuka maksaa purkumaksun: lähettäjä, vastaanottaja vai kuljetusliike?

Lain mukaan purkuavun vaativa lähettäjä tai vastaanottaja maksaa sen. Yhdysvaltain liittovaltion laki sanoo, että kun lähettäjä tai vastaanottaja vaatii, että kuljetusliikettä avustetaan lastauksessa tai purkamisessa, lähettäjä tai vastaanottaja vastaa avun järjestämisestä tai korvaa omistajalle tai kuljettajalle kaikki kustannukset, jotka aiheutuvat avun hankkimisesta ja avustajille maksamisesta.^[1]

Käytännössä raha kiertää kehää, ja kuljetusliike on siinä vain väliaikainen välivaihe:

1. Rekka saapuu, ja vastaanottajan purkuyritys pyytää maksua ennen työn aloittamista.
2. Kuljettaja maksaa, yleensä kuljetusliikkeen tai välittäjän polttoainekortilla tai maksukoodilla.
3. Kuljettaja saa purkukuitin ja lähettää sen kuljetusliikkeelle tai välittäjälle.
4. Kuljetusliike tai välittäjä korvaa kuljettajalle kulun, jos tilausvahvistus sen sallii.
5. Kuljetusliike tai välittäjä laskuttaa maksun lähettäjältä lisäveloituksena.

Vaiheen 4 ratkaisee tilausvahvistus (rate confirmation eli välittäjän ja kuljetusliikkeen välinen kuljetussopimus). Jotkin välittäjät maksavat purkajalle suoraan ja korvaavat kuljetusliikkeelle vain, jos vahvistuksessa niin lukee; toiset korvaavat kuittia vastaan. Lue purkumaksua koskeva rivi jokaisesta tilausvahvistuksesta, jonka allekirjoitat tai lähetät.

Lähettäjän ja vastaanottajan välillä laki ei valitse kumpaakaan. Tapauksessa OOIDA v. Supervalu kahdeksannen piirin muutoksenhakutuomioistuin katsoi, että kuljettaja voi nostaa vaateen vastaanottajaa vastaan vain osoittamalla, että kulua ei korvannut kumpikaan, ei lähettäjä eikä vastaanottaja.^[2] Kuka kustannuksen lopulta kantaa, on kaupallinen kysymys, joka sovitaan näiden kahden välisessä kauppasopimuksessa.

Onko laillista vaatia kuljettajaa maksamaan purkajasta?

Purkajien vaatiminen on laillista. Kuljetusliikkeen pakottaminen maksamaan niistä ei ole. Yhdysvaltain liittovaltion laki kieltää painostamasta tai yrittämästä painostaa osavaltioiden välistä kuljetusliikettä palkkaamaan yhden tai useamman henkilön lastaamaan tai purkamaan rahtia tai maksamaan heille. Kapea poikkeus koskee liittovaltion työlainsäädännön mukaan laillista toimintaa.^[1] Vastaanottaja voi siis käyttää yksinoikeudella toimivaa purkuyritystä, mutta kustannuksen on katettava lähettäjä tai vastaanottaja, eikä kuljetusliike saa jäädä maksajaksi.

Lain täytäntöönpano on heikompaa kuin sanamuoto antaa ymmärtää. Laissa yksityiselle osapuolelle säädetty oikeussuojakeino on kanne kieltomääräyksen saamiseksi^[1], ja Supervalu-tapauksessa kuljettajien yhdistys hävisi, koska se ei pystynyt osoittamaan, että yksittäiset kuljettajat olisivat jääneet ilman korvausta.^[2] Siksi käytännön ratkaisu on sopimuksellinen, ei oikeudellinen: kirjaa tilausvahvistukseen, kuka maksaa.

Voiko kuljettaja kieltäytyä purkajasta ja purkaa rekan itse? Jotkin vastaanottajat sallivat sen, mutta eivät ehdoitta. Vuonna 2005 Supervalu vaati kuljettajilta, jotka halusivat purkaa omat rekkansa, vastuuvakuutusta, joka ylitti selvästi liittovaltion vähimmäistason, ja lievensi sääntöä vasta, kun sitä vastaan oli nostettu kanne.^[2] Itse purkamisen sallivat vastaanottajat asettavat yleensä ensin ehtoja turvallisuuskoulutuksesta, vakuutuksesta tai kalustosta.

Tämä osio kuvaa Yhdysvaltain liittovaltion lakia yleisellä tasolla. Se ei ole oikeudellista neuvontaa yksittäiseen riitaan.

Mikä on purkukuitti ja miten purkumaksut maksetaan?

Purkukuitti (lumper receipt) on purkuyrityksen maksutosite, eikä ilman sitä kukaan saa rahojaan takaisin. Kuljettajat maksavat yleensä kuljetusliikkeen tai välittäjän antamalla maksukoodilla ja lähettävät sitten kuitin eteenpäin, ja jotkin välittäjät haluavat sen jo päivän kuluessa.

Käyttökelpoisessa kuitissa on vähintään:

• Kuorman numero ja rahtikirjan (bill of lading, BOL) numero
• Purkuyrityksen nimi ja verotunniste
• Maksettu kokonaissumma
• Mistä maksu veloitettiin (purku, uudelleenpinoaminen, lavanvaihto)

Jos olet vastaanottaja, tee tästä helppoa. Tulosta tai lähetä kuitti sähköpostilla automaattisesti, merkitse siihen kuorman ja rahtikirjan numerot ja varmista, että summa vastaa julkaistua hinnastoasi. Puuttuva tai epämääräinen kuitti on juuri se, mikä muuttaa 200 dollarin purkumaksun viikon mittaiseksi sähköpostiketjuksi asiakkaasi, sen kuljetusliikkeen ja vastaanotto-osastosi välillä.

Miksi varastot käyttävät purkajia?

Vastaanottajat käyttävät purkajia hallitakseen, kuka heidän laiturillaan työskentelee, ja ostaakseen purkamisen palveluna. Päivittäistavaratukku Supervalu siirtyi vuonna 2005 vapaista purkajista ammattimaisiin purkuyrityksiin, joilla oli yksinoikeus purkutöihin, jotta sen jakelukeskuksissa olisi paikalla vain sen sopimuspurkajia.^[2]

Purkuyrityksille maksetaan yleensä kuormaa kohden, joten nopeus kannattaa niille, ja joihinkin sopimuksiin sisältyy maksu takaisin vastaanottajalle.

Juuri tätä viimeistä kuljetusliikkeet epäilevät. Kuljettajalta peritty maksu, josta osa palaa vastaanottajalle, näyttää tietullilta kenen tahansa silmissä, joka seisoo laiturilla kortti kädessä. Jos varastossasi toimii purkajia, selkeä hinnasto ja sitä vastaavat kuitit ovat halvin tapa pitää kuljetusliikkeet halukkaina toimittamaan sinulle.

Purkumaksu vs seisontamaksu: miten ne liittyvät toisiinsa?

Ne ovat erillisiä maksuja. Purkumaksu maksetaan purkutyöstä. Seisontamaksu (detention) korvaa kuljetusliikkeelle ajan, jonka sen rekka ja kuljettaja odottavat ilmaisen ajan ylittävältä osalta. Hidas purku voi aiheuttaa samalle kuormalle molemmat.

Niitä yhdistää henkilöstö. ATRI:n vuoden 2024 seisontatutkimus mainitsee seisonta-ajan syiden joukossa "riittämättömän henkilöstön asiakkaan tiloissa" ja havaitsi, että kylmäkuljetusten kuljettajat joutuivat odottamaan vuonna 2023 56,2 %:ssa pysähdyksistä, kun kaikkien kuljettajien osalta luku oli 39,3 %.^[3] Kun purkuryhmä on kiinni toisessa rekassa, seuraava kuljettaja odottaa, ja lähettäjä saa purkumaksun lisäksi seisontamaksulaskun. Lue lisää siitä, miten rekan seisontamaksu lasketaan ja laskutetaan.

Miten lähettäjät ja vastaanottajat voivat pitää purkukustannukset ennustettavina?

Useimmat purkumaksuriidat johtuvat yllätyksistä: summa, josta kukaan ei sopinut, kadonnut kuitti tai purku, joka kesti kolme tuntia, koska kuusi rekkaa saapui yhtä aikaa. Viisi tapaa estää ne.

1. Kirjaa purkuehdot tilausvahvistukseen. Kerro, odotetaanko purkajaa, kuka maksaa, mikä on enimmäissumma ja miten korvaus toimii. Tämä on asiakirja, johon jokainen osapuoli tarttuu riidan syntyessä.
2. Julkaise hinnastosi (vastaanottajat). Yksi sivu: hinta kuormaa tai lavaa kohden, uudelleenpinoamisen hinta ja hyväksytyt maksutavat. Lähetä se toimitusohjeiden mukana, jotta lähettäjät voivat huomioida sen rahtihinnoissaan.
3. Maksa tai laskuta purku suoraan aina kun voit. Kun kuljettaja maksaa laiturilla ja hakee rahat myöhemmin takaisin, kuitit katoavat. Suora laskutus purkuyrityksen ja lähettäjän välillä tai digitaalinen maksu automaattisella kuitilla poistaa kuljettajan ketjusta.
4. Varaa toimitukset purkuryhmän kapasiteetin mukaan. Purkuryhmä pystyy käsittelemään vain niin monta rekkaa kuin sillä on ihmisiä. Kun ajat varataan sen mukaan, mihin ryhmä pystyy, rekat eivät enää jonota vapaata ryhmää eivätkä ylivaratut tunnit muutu seisontamaksuiksi. Jos kuljetusliikkeet varaavat aikansa itse kuljetusliikkeiden itsepalveluvarausportaalin kautta, joka näyttää vain vapaan kapasiteetin, ryhmä tietää suunnitelman etukäteen eivätkä rekat enää saavu ryppäinä.
5. Mittaa purkuaika rekkaa kohden. Kirjaa, milloin kukin rekka saapui, pääsi laiturille ja lähti. Palveluaika kertoo, vastaako hinnasto työtä, ja odotusaika, tarvitaanko tiettyinä tunteina lisää väkeä. Katso, miten seurata viipymäaikaa ja muita lastauslaiturin KPI-mittareita.

Vaiheet 4 ja 5 ovat juuri sitä, mitä LoadingCalendar tekee: kuljetusliikkeet varaavat ajan lastauslaiturikalenteristasi, tiimisi näkee jokaisen saapumisen etukäteen ja aikaleimat tallentuvat automaattisesti. Hinta on kiinteä $99 kuukaudessa, ja laitureita, käyttäjiä ja kuljetusliikkeitä voi olla rajattomasti. Saman ongelman odotusaikapuolesta kerrotaan oppaassa kuinka vähentää seisontamaksuja varastossasi.